"Iskelmä on nykyajan kansanlaulu", totesi professori Matti Kuusi virkaanastujaisesitelmässään vuonna 1959. Poikkitieteellinen tutkimusryhmämme Nefartetti perustettiin kartoittamaan tätä prof. Kuusen viitoittamaa lauluperinnettä ainejärjestömme Nefan neljällä vuosikymmenellä.

 

Yllätyksemme oli suuri havaitessamme laulujen suuren suosion ja ikivihreyden johtuneen yhdestä ja samasta syystä: ne kaikki kertovat Nefasta!

***

Nefa-Helsinki ry täytti tosiaan viimein ne neljäkymmentä vuotta, jotka tuntuivat niin kaukaisilta liittyessäni aikoinaan vähän päälle kolmikymppiseen järjestöön. Viisi vuotta sitten pääsin tuoreena puheenjohtajana aloittamaan kauteni toivottamalla ihmiset tervetulleiksi 35-vuotisjuhlaan. Eilen järjestetyillä nelikymppisillä olin ensimmäistä kertaa aktiiviurani jälkeen syrjässä järjestelyvastuusta, ja se tuntui ihmeellisen hyvältä.

Ihan toimettomana en sentään osannut olla. Kokosimme juhlia varten kasaan Nefan oman lauluryhmän, Rahwaan laulun, ja palautimme mieliin vuosien takaista ohjelmistoa. Tavallaan Rahwaan riveistä muodostettiin myös trio Palon kvartetiksi laajennettu kokoonpano NEFARTETTI, joka ryhtyi ideoimaan megaspektaakkelia loppuillan yllätysohjelmanumeroksi.

Potpurin valmistelu alkoi brainstormingilla, YouTubesta haetuilla Kikan musiikkivideoilla ja valtavalla valikoimalla laadukasta Suomi-iskelmää. Monta kullanmurua oli tapettava ennen lopulliseen listaan päätymistä, mutta lopulta se hioutui: kymmenminuuttinen iskelmäkavalkadimme sisälsi Baddingia, Armia&Dannya, Mattia&Teppoa, Frederikiä, Vicky Rostia, Kikkaa, Jartsaa, NylonBeatia ja Mambaa - sekä yhden säkeen verran PMMP:tä.

Viime viikkoina päässä on soinut tauotta Apinamies (-> Tutkijamies), Volga (-> Nefa) tai vähintäänkin Mamba (Vielä on Nefaa jäljellä, vielä tulee kauniita fukseja...). Tästäkin huolimatta - tai juuri tästä syystä - proggis oli antoisinta aikoihin!

Vielä kerran:

Onnea, NEFA-Helsinki!

Kiitos, Nefartetti!

Eläköön, toverit!