Nukarin kansakoulumuseo, Nurmijärvi

Trion saaman tilaustyön merkeissä olemme tutustuneet kansakoululauluihin vuosikymmenten varrelta. Olemme oppineet reippahasti lietsomaan, ja että kotimaani ompi Suomi. Olet maamme armahin Suomenmaa! Pikku taulut, kirjaset / meille ovat mieluiset. Eikä sovi unohtaa tätäkään: seiso aina suorana, kun sä alat laulella! (Asento jos huono on, laulukin on voimaton.)

Valistuksen sanoma on sisäistetty:

Ahkerat ja siivot me
aina olla tahdomme;
nöyrät myös ja kuuliaiset,
Luojahamme luottavaiset,
joka ain' on armostaan
valmis avun antamaan.

(sävel: Koska meitä käsketään / Tuiki, tuiki tähtönen)

Muistakaa neidot, marraskuun loskassa tarpoessanne:

Suomen tytön poskipäihin
veri vaatii kukkaset
Hall' ei pysty harmaa näihin,
näit' ei pane pakkaset;
Luonnossa on lempeyttä, sydämessä siveyttä
Lallalalalalallallal lallallallallallal lallalalalalallallallallallaa!

(sävel: No arvatkaa! Arvon mekin...)

Pojat, erityisesti perinnetieteistä ja auroista inspiroituneet, tämä on teille:

Niin sä kasvat mieheksi,
vartut kunnon sepäksi,
laitat lukot, avaimet,
aurat, sirpit, viikatteet.
Niin sä kasvat mieheksi,
vartut kunnon sepäksi!

(sävel: Reippahasti lietsomaan!)

Ja tämä viimeinen, tämä on meille kaikille, jotta muistaisimme, mitä vastaan ensisijaisesti opiskelijaelämässämmekin kamppailemme:

Kas, vaara vastassa voimakas on:
väkijuomien viekkaat ansat.
Nyt niitäpä vastaan taistelohon
me käymme, ja taistomme oikea on,
sitä siunaavi kerran kansat.

(sävel: Nuorten raittiuslaulu)