Ilmarinen lähestyi minua henkilökohtaisesti. Ei kutsuakseen uutta taivaankantta takomaan, vaan kertakaikkisesti kertoakseen, miten surkea ihmisolento olenkaan. Ilmarisen mukaan yksityiseltä sektorilta (vuoden 2005 jälkeen) tienaamani ansiotulot oikeuttavat tällä hetkellä huikeaan kahdeksan euron kuukausittaiseen eläkkeeseen. Lisäksi minulle listattiin työskentelyä, joka oikeuttaisi taiteilijaeläkkeeseen, jos oikeuttaisi. Näitäkään tienestejä ei ole tarpeeksi, jotta niistä kostuisi (listaus oli ilmeisesti tehty ähäkutti-mielessä). Toisaalta - tässä tiedonannossa eivät sentään näkyneet työsuhteeni valtion ja kunnan leivissä, siis ne, joilla olen pääasiassa elänyt. Jospa ne olisivat kerryttäneet tuon kahdeksan euron päälle kaksikymppisen... Loppupäätelmä kuitenkin on, että taidan paiskia töitä hamaan hautaan.

Mitä töitä, kysyy nyt tietenkin se kiinnostunut ulkopuolinen, joka vilpittömästi pohtii, mitä ikinä voi tulla jostain ihmeen henkisestä kansankulttuurista, folkloresta, mytologiasta ja kirjallisuudesta kiinnostuneesta umpihumanistista. Eihän niitä tarvita mihinkään, toteaa kai siihen se toinen, jonka eläkekertymä jo tässä vaiheessa ikää käsittää muutaman nollan enemmän.

No, en tiedä itsekään, mitä töitä lopulta päädyn tekemään. Tänään olen kuitenkin
kuunnellut professori emerita Siikalan jäähyväisluentoa;
kouluttautunut humanistisen tiedekunnan valintakoevalvojaksi;
lukenut Eddan jumalrunoja;
vieraillut Kulttuurien museossa kuuntelemassa kansanmuusikon hienoa konserttia;
tiennyt jotain käspaikoista ja Pertinotsan karjalantalon mukaan rakennetusta pienoismallista (ja osannut yhdessä ystävän kanssa nimetä sen sintsot, podvoalat ja gornitsat).

Sitten vielä: tiesin kyllä J.R.R.Tolkienin hyödyntäneen sekä Kalevalaa että Eddaa Keskimaansa mytologiaa rakentaessaan. Kalevala-viitteet (ja lähes suorat lainat, varsinkin Silmarillionissa) olen uskonut tunnistaneeni, mutta vasta nyt ymmärrän edes jollain tasolla Eddan merkityksen. Sehän on Sormusten herran (kenties kaiken fantasiakirjallisuuden?) isä, äiti ja kotipaikka, kuten hetki sitten hehkutin! Vai mitä sanotte - en puutu nyt juonenkäänteisiin - Eddan jumalrunoihin sisältyvästä kääpiöiden luettelosta (suom. Aale Tynni):

... ja niin edelleen; luettelo Dvalinnin väestä jatkuu sisältäen mm. Gloinnin ja Fjalarrin (tuttu mm. Lindgrenin Veljeni Leijonamielestä). Tiedän olevani myöhäisherännäinen (kaikki Oikeasti Kiinnostuneet tietysti kahlasivat Eddansa jo yläasteella), mutta oivallukset ovat hienoja - ja kun tässä oli vasta muutama. Eikä mennä nyt Narniaan... vaikka mieli tekisi. Tiesittekö muuten, että Gjallarhorn on se torvi, johon puhalletaan maailmanlopun ollessa käsillä?

Vaikkei töistä varmuutta olisikaan, vaikkei minua koskaan mihinkään tarvittaisi - en eläessäni tule vaihtamaan "hyödyllisempään" hommaan pankissa tai virastossa. Pyörittelemilläni papereilla on oltava muuhunkin kuin finanssipolitiikkaan perustuva merkitys.